Suomen kielet – mitä kieliä maassamme puhutaan?

Suomi on virallisesti kaksikielinen valtio, jonka kielet ovat suomi ja ruotsi. Näistä kahdesta suomi on eniten käytetty kieli koko maassamme. 

Kielellisesti Suomea on pidetty pitkään hyvin homogeenisena maana, mutta esimerkiksi Ethenologue: Languages of the World listaa maassamme puhuttavan jopa 15 eri kieltä, määrän kasvaessa vuosi vuodelta. Toisin kuin Ruotsi, Suomi ei määrittele vähemmistökieliä erikseen, vaikka se tukee joidenkin kielten ja kulttuurien opetusta rahallisesti.

Kielitilanne elää koko ajan. Sen vuoksi Suomessa on epävirallisesti jopa satoja kieliä, joilla on äidinkielisiä puhujia, mutta joilla ei ole ollenkaan säätelyä – eikä oikeastaan voikaan olla. Etenkin maahanmuuton lisääntyessä maassamme puhutaan yhä enemmän erilaisia kieliä, joissakin maakunnissa etenkin vieraskielisten määrä on lisääntynyt huomattavasti. 

Tervetuloa sukeltamaan kanssamme Suomen kielten sekaan!

Suomen monimuotoiset kielet

Suomea äidinkielenään puhuu 86,9 prosenttia väestöstä, kun taas 2020 laskennassa äidinkielikseen ruotsi ilmoitti 5,2 prosenttia. Ainoastaan suomi ja ruotsi ovat säädeltyjä kielilaissa, mikä esimerkiksi velvoittaa virkamiehiä hallitsemaan molemmat viralliset kielet. 

Suomen ja ruotsin asemaa maassamme tukee kielilaki, joka on määritellyt nämä kaksi kansalliskieliksi. Käytännössä jokaisella on oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassa omaa kieltään, joko ruotsia tai suomea, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Tämä kaikki on turvattu lailla.

Tämä kielilaki ei koske Ahvenanmaata, vaan sillä on omat kielisäännökset sisällytettynä Ahvenanmaan itsehallintolakiin. 

Suomen ja ruotsin ohella on kuitenkin niin sanottuja vähemmistökieliä, joiden olemassaolon Suomi on tunnustanut ja joita se esimerkiksi tukee. 

  • Viittomakieli
  • Saamelaiskielet
  • Karjalan kieli
  • Suomen romanikieli

Saamelaisten, romanien ja viittomakielisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet on turvattu myös perustuslaissa. 

Viittomakieli

Viittomakielisiä on Suomessa arviolta noin 5 500 henkeä, joista kuuroja on 3 000 henkeä. Viittomakieli on turvattu vuonna 2015 voimaan astuneessa viittomakielilaissa. Tämä velvoittaa valtion edistämään viittomakielisten mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään, eikä se ole sidoksissa henkilön mahdolliseen kuulovammaan. 

Saamen kielet

Saamelaiset ovat Suomen ja koko Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Suomessa heitä asuu noin 10 500 henkeä, mutta saamenkielisten arviointi on hankalaa, sillä koska moni heistä ei ole merkinnyt saamea äidinkielekseen väestötietojärjestelmään.

Suomen valtio tunnustaa kolme saamelaiskieltä: pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Näistä inarinsaamea puhutaan ainoastaan Suomessa saamelaisalueella, pohjoissaamea puhutaan yleisesti Norjan, Suomen ja Ruotsin alueella, kun taas koltansaamea käytetään jonkin verran myös Venäjällä. 

Saamelaiskielten edustamisesta vastaa Saamen kielineuvosto, joka toimii Saamelaiskäräjien alaisuudessa.

Karjalan kieli

Karjalan kieli on autoktoninen kieli, eli se on pitkään maassamme käytetty kieli. Puhujia tällä kielellä on maassamme arvioiden mukaan noin 11 000 henkilöä, joista suurin osa on Karjalan evakoiden jälkeläisiä. 

Karjalan kielen ympärillä on käyty paljon keskustelua kielen asemasta Suomessa, ja yleinen konsensus on, että se on oma kielensä. Esimerkiksi Yle on vuodesta 2015 lähtien lähettänyt joka perjantai karjalankieliset uutiset.

Suomen romanikieli

Suomen romanikieli eli kaalen kieli on Suomen romanien puhuma romanikielen murre. Puhujia tällä kielellä on arviolta noin 10 000 henkeä. Suomen valtio tukee romanikielen puhumista ja sitä voi opiskella Helsingin yliopistossa, ja Rovaniemellä on kielipesä toiminut jo pitkään.

Vieraat kielet Suomessa

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2020 lopussa 432 847 äidinkielenään vieraskieltä puhuvaa henkilöä. Heidän äidinkielensä ei siis ole suomi, ruotsi tai saame. Vieraskielisten osuus koko väestöstä on 8 prosenttia.

Suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjää puhuvat, viroa puhuvat ja arabiaa puhuvat. Maakunnittain tarkastellessa suurin osuus vieraskielisten määrästä oli Uudellamaalla 15 prosenttia, kun taas pienin oli Etelä-Pohjanmaalla 2 prosenttia. 

Kunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus:

  • Vantaa 22 %
  • Espoo 19 %
  • Närpiö 17 %
  • Helsinki 17 %

Äidinkielenään venäjää puhuvia oli vuoden 2020 lopulla 84 190 henkeä, viroa puhuvia 49 551 henkeä ja arabiaa puhuvia 34 282 henkeä. Venäjää puhuvia oli eniten maakuntatasolla eniten maakunnissa, lukuun ottamatta Kanta-Hämettä, Pohjanmaata ja Ahvenanmaata. 

Sen sijaan Kanta-Hämeessä suurin kielivähemmistö oli viroa puhuvat, Pohjanmaalla vietnamia äidinkielenään puhuvat ja Ahvenanmaalla romaniaa äidinkielenään puhuvat.

Venäjän kieli

Venäjä on kielenä suomen ja ruotsin jälkeen ylivoimaisesti kolmanneksi eniten puhutuin kieli Suomessa. Kieltä on mahdollista opiskella jo koulutuksen eri vaiheissa aina varhaiskasvatuksesta lähtien ja sitä voi oppia niin äidinkielenä kuin vieraskielenä. Toimiipa Suomessa muutama kaksikielinen koulu: Helsingin suomalaisvenäläinen koulu ja Itä-Suomen suomalaisvenäläinen koulu.

Viron kieli

Viro on toiseksi puhutuin vieraskieli Suomessa ja sukulaiskielemme. Kielenä virolla ei kuitenkaan ole samanlaista asemaa kuin venäjällä maassamme, sillä sitä ei esimerkiksi opeteta kouluissa.

Vironkielisten tarkkaa määrää maassamme on vaikea arvioida, sillä osa vironkielisistä ei asu Suomessa vakituisesti. 

Arabian kieli

Arabian kieli on kolmanneksi puhutuin vieraskieli kotimaassamme, jonka puhujien määrä on ollut kovassa kasvussa. Suomessa arabiaa voi opiskella ainoastaan Helsingin yliopistossa ja Helsingin työväenopistossa.

Moderni standardiarabia eli arabian kirjakieli on 25 maailman valtion virallinen kieli, tai ainakin yksi virallisista kielistä. 

Muut vieraat kielet Suomessa

Venäjän, viron ja arabian jälkeen puhutuimmat vieraat kielet Suomessa ovat muun muassa englanti, kiina ja vietnam. Esimerkiksi muita puhuttuja vieraskieliä ovat tataarin kieli ja jiddiš.

Englanti on yksi maailman kielistä. Suomen peruskouluissa kielellä on erityinen asema, sillä se valitaan lähes aina pakolliseksi vieraaksi kieleksi. Suomen kouluissa siitä tuli eniten opiskeltu kieli jo 1960-luvun lopulla. 

Kiinan kielen opiskelu on yleistynyt Suomessa. Sitä voi opiskella myös niin sanottuna A1-kielenä eli pitkänä vieraana kielenä. Valinnaisena kielenä kiinaa voi opiskella yli 20 lukiossa, sekä niin yliopisto- kuin korkeakoulutasolla.

In English: languagesoffinland100.fi

Julkaistu
Kategoria(t): blogi